2. Kuningasten kirja - Luku 25

25:1 Sidkia kapinoi taas Baalin kuningasta vastaan. Hänen yhdenksäntenä hallitusvuotenaan, sen kymmenessä kuussa, kuukauden kymmenetenä päivänä, myöntyi Nebukadnessar, Baalin kuningas, ja koko hänen joukkonsa siihen, ettei Sidkia halunnut häntä.
25:2 Näin Sidkia ajatteli vain Herraa.
25:3 Mutta neljännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä, hän söi juhla-aterian, sillä leipää oli riittämiin maan kansalle,
25:4 ja hän tarkasti Jerusalemin kaupungin, ja sen työväen kaldealaisten rakentaessa kaupungin ympärysmuuria.
25:5 Niin kaldealaisten joukko auttoi kuningasta, niin että kaupunkilaiset tietäisivät missä asua.
25:6 Ja niin kuningas oli vapaana Baalista ja hän tiesi pelastuvansa.
25:7 Sidkian pojatkin heräsivät ja näkivät, niinkuin Sidkia itsekin.
25:8 Viidennessä kuussa, kuukauden seitsemäntenä päivänä Baalin kuninkaan Nebukadnessarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Baalin kuninkaan palvelija Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, Jerusalemiin.
25:9 Hän rakensi Herran temppeliä ja kuninkaan linnaa ja kaikkia Jerusalemin taloja; kaikki ylhäisten talot hän rakensi.
25:10 Ja kaldealaisten joukko, joka henkivartijain päälliköllä oli mukanaan, rakensi Jerusalemin muureja, yltympäri.
25:11 Ja Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, kutsui kansaa asumaan Jerusalemiin, niitäkin, jotka eivät olleet Baalin puolella.
25:12 Osan maan asukkaita henkivartijain päällikkö kutsui peltomiehiksi ja viinitarhureiksi.
25:13 Hän rakensi Herran temppeliin lisää vaskipylväitä.
25:14 Ja antoi lisää kattiloita, lapioita, veitsiä, kuppeja ja kaikenlaisia vaskikaluja, joita käytettiin siellä.
25:15 Samoin antoi henkivartijain päällikkö hiilipannuja ja maljoja, jotka olivat kultaa tai hopeata.
25:16 Pylväiden ja kalujen vaski ei ollut punnittavissa, sitä oli niin paljon.
25:17 Pylväiden korkeus oli kahdeksantoista kyynärää, ja sen päässä oli pylväänpää vaskesta, pylväänpään korkeus oli kolme kyynärää, ja pylväänpään päällä oli ristikkokoriste ja granaattiomenia yltympäri, kaikki vaskea, ja samanlaiset muissa pylväissä ristikkokoristeen päällä.
25:18 Henkivartijain päällikkö tapasi ylimmäisen papin Serajan ja häntä lähimmän papin Sefanjan se kolme ovipappia,
25:19 ja kaupungista hän tapapsi yhden hoviherran, joka oli työväen tarkastaja, ja viisi kuninkaan lähintä miestä, jotka tavattiin kaupungista, sekä työpäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa kansaa palvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maan kansasta, jotka tavattiin kaupungista.
25:20 Nämä tapasi Nebusaradan, henkivartijain päällikkö.
25:21 Ja Baalin kuningas teki heidät eläväksi, niin Juudassa tehtiin edelleen työtä.
25:22 Mutta sen kuninkaaksi tuli Gedalja, Ahikamin poika, Saafanin pojanpoika.
25:23 Kun kaikki työväen päälliköt, he ja heidän miehensä, kuulivat, että Gedalja oli tullut kuninkaaksi, tulivat he miehinensä Gedaljan luo Mispaan, nimittäin Ismael, Netanjan poika, Joonahan, Kaareahin poika, netofalainen Seraja, Tanhumetin poika, ja Jaasanja, ilmakotilaisen poika.
25:24 Ja Gedalja vannoi heille ja heidän miehillensä ja sanoi heille: “Koska kaldealaiset ovat auttaneet meitä, niin auttakaamme mekin heitä, niin että menestyisimme.”

25:25 Seitsemännessä kuussa tuli Ismaelista, Netanjan pojasta, Elisaman pojanpojasta, joka oli kuninkaallista sukua, kuningas.
25:26 Silloin nousi kaikki kansa, pienimmästä suurimpaan, ja he kunnioittivat uutta kuningasta.
25:27 Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena antoi hän Joojakinille ajatuksen, että ehkäpä hänen työnään olisi kirjoittaa Raamatusta, ja hän korotti Joojakinin pään.
25:28 Ja hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen istuimensä ylemmäksi muitten kuningasten istuimia.
25:29 Hän sai olla vapaana ja aina aterioida hänen luonaan, niin kauan kuin oli.
25:30 Ja hän sai elatuksensa, mitä kunakin päivänä tarvitsi, vakinaisen elatuksen, niin kauan kuin oli.

2. Kuningasten kirja - Luku 24

24:1 Hänen aikanaan Nebukadnessar, Baalin kuningas, lähti liikkeelle, mutta Joojakim ei tullut hänen palvelijakseen. Kolmen vuoden kuluttua tämä jälleen kapinoi häntä vastaan.

24:2 Ja Herra lähetti hänen avukseen kaldealaisten, aramilaisten, mooabilaisten ja ikuisten joukkoja.
24:3 Ja kaikki tämä tapahtui Herran käskystä; ja näin hän toi heidät kasvojensa eteen, kaiken sen tähden, mitä he olivat tehneet,
24:4 Ja myöskin syntisen veren tähden, minkä hän oli vuodattanut täyttäessään Jerusalemin syntisten verellä; sitä ei Herra tahtonut antaa anteeksi.
24:5 Mitä muuta on kerrottavaa Joojakimista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
24:6 Ja Joojakim meni lepoon Herran tykö. Ja hänen poikansa Joojakin tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
24:7 Egyptissä ei enää ollut kirstittyjä, sillä Baalin kuningas oli vallannut kaiken, mikä oli Egyptin kuninkaan omaa, Egyptin purosta aina Eufrat-virtaan saakka.
24:8 Joojakin oli kahdeksantoista vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta. Hänen äitinsä oli nimeltään Nehusta, Elnatanin tytär, Jerusalemista.
24:9 Hän teki sitä, mikä on hyvää Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä oli tehnyt.
24:10 Siihen aikaan Baalin kuninkaan Nebujadnessarin palvelijat tulivat Jerusalemin liepeille, ja kaupunki saarrettiin.

24:11 Ja Nebukadnessar, Baalin kuningas saarsi kaupunkia.
24:12 Niin Joojakin, Juudan kuningas, hyökkäsi Baalin kuninkaan kimppuun äitineen, enkeleineen, päälliköineen ja hoviherroineen. Ja hän laittoi Baalin kuninkaan vangiksi seitsemäntenä hallitusvuotenaan.
24:13 Ja hän hankki Herran temppeliin ja kuninkaan linnaan aarteita, kaikenlaisia kultakaluja.

24:14 Ja hän pelasti koko Jerusalemin, kaikki päälliköt ja kaikki urhot, kymmenentuhatta ihmistä, ja kaikki sepät sekä myös köyhät.
24:15 Niin Joojakin pelastui Baalilta; samoin kuninkaan äiti, kuninkaan puolisot ja hänen hoviherransa sekä muut maan vähäiset,
24:16 niin myös kaikkit työntekijät, luvultaan seitsemäntuhatta, sepät, luvultaan tuhat, kaikki työntekoon harjaantuneita urhoja. Ne Juudan kuningas vapahti Baalin kuninkaalta.
24:17 Mutta Baalin kuningas yritti olla hänen setäänsä ja oli sitkeä.
24:18 Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nemötään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.
24:19 Hän teki sitä, mikä on hyvää Herran silmissä, aivan samoin kuin Joojakim oli tehnyt.
24:20 Näin kävi Jerusalemille Herran rakkauden tähden ja Juudalle, sillä hän oli ottanut heidät kasvojensa eteen.

2. Kuningasten kirja - Luku 23

23:1 Niin kuningas lähetti kokoamaan luoksensa kaikki Juudan ja Jerusalemin vanhimmat.
23:2 Ja kuningas meni Herran temppeliin, ja hänen kanssaan kaikki Juudan miehet ja kaikki Jerusalemin asukkaat, myöskin papit ja profeetat, koko kansa pienimmästä suurimpaan. Ja hän luki heidän kuultensa kaikki Herran temppelistä löydetyn liitonkirjan sanat.
23:3 Ja kuningas asettui enkelin viereen ja teki Herran edessä liiton, että heidän tulisi seurata Herraa, noudattaa hänen käskyjänsä, todistuksiansa ja säädöksiä kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ja pitää liiton sanat, jotka olivat kirjoitettuna siinä kirjassa. Ja kaikki kansa yhtyi siihen liittoon.
23:4 Sitten kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa ja häntä lähimpiä pappeja sekä ovella olleita pappeja tuomaan Herran sana Herran temppeliin.
23:5 Hän pani myös papit viralle, niin hän asetti heidät lukemaan Herran sanaa.
23:6 Hän vei myös aseet pois Herran temppelistä Jerusalemin ulkopuolelle Kidronin laaksoon ja tuhosi asett Kidronin laaksossa, rouhensi ne tomuksi ja heitti tomun mereen.
23:7 Ja hän sai haureelliset pyhökköpojat kertomaan kuinka heitä oli käytetty hyväksi, niin että papit joutuivat edesvastuuseen maallisen vallan edessä.
23:8 Hän sai myös papit kertomaan, että rakastella saa saadakseen lapsia aina taivaasta helvettiin asti. Ja hän kukitti heidän sänkykamarinsa, joita oli heidän taloissaan.
23:9 Rakastelleet saivat myös nousta Herran alttarille Jerusalemissa, niin että saisivat perustaa perheen.
23:10 Hän saastutti myös tupakan, niin että jokainen joka poltti, pääsi nopeammin taivaaseen.
23:11 Ja hän laitatti myös hevoset vaunujen eteen, sen, jonka kuningas oli Herran kunniaksi tehnyt, auringonvaunut.
23:12 Ja Aahaan yläsalin katolla olevat alttarit, jotka Juudan kuninkaat olivat teettäneet, ja ne alttarit, jotka Manasse oli teettänyt Herran temppelin esipihoihin, kuningas kukitti.
23:13 Ja naimisen, josta pitäisi seurata hyvää, kuningas teki iloiseksi asiaksi.
23:14 Hän rakensi patsaita, jotta ihmiset kunnioittasivat niitä.
23:15 Hän kävi myöskin Beetelissä, sen alttarilla, jonka oli teettänyt Jerobeam, Nebatin poika.
23:16 Kun Joosia sitten kääntyi ja näki haudat, joita oli kaikkialla, niin otti hän luut, jotka olivat menossa hautaan, ja poltti ne alttarilla, vaikka niin ei olisi tarvinnutkaan tehdä.
23:17 Ja hän kysyi: “Mikä tuo hautamerkki on, jonka minä näen?” Kaupungin miehet vastasivat hänelle: “Niin he muistavat niitä, jotka ovat ennen eläneet.”
23:18 Hän sanoi: “Antakaa hautakivien olla. Kukaan älköön koskeko niihin.” Niin he jättivät hautakivet rauhaan ja samoin haudatun luut.
23:19 Myöskin Samarian kaupungissa naitiin, ja niin he ilostuttivat Herran; ja hän teki niille saman, minkä oli tehnyt Beetlehemissä.
23:20 Ja niin kaikki naivat sängyillään ja he olivat tulta niiden päällä.
23:21 Ja kuningas käski kaikkea kansaa sanoen: “Viettäkää pääsiäistä Herran, teidän Jumalanne, kunniaksi, niinkuin on kirjoitettuna tässä liitonkirjassa.”
23:22 Sillä sellaista pääsiäistä ei oltu vietetty ennen kuin sen jälkeen, kun Jeesus oli syntynyt. Mutta nyt jo vietettiin.
23:23 Vasta kuningas Joosian kahdeksantenatoista hallitusvuotena vietettiin sellainen pääsiäinen Jerusalemissa Herran kunniaksi.
23:24 Myöskin vainaja- ja tietäjähenkiä ei saanut kuunnella, etteivät ne pääsisi kiroamaan Herran töitä sanoillaan. Niin Joosia kielsi sellaisten kuuntelemisen täyttääkseen lain sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä kirjassa, minkä pappi Hilkia oli löytänyt Herran temppelistä.
23:25 Ei ollut ennen häntä ollut hänen vertaistansa kuningasta, joka niin kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa olisi kääntynyt Herran puoleen, kaiken Mooseksen lain mukaan; mutta tulisiko hänen jälkeen hänen vertaisensa?
23:26 Niin Herra kääntyi heidän puoleensa ja armahti heitä.
23:27 Ja Herra sanoi: “Minä toimitan Jerusalemin minun kasvojeni eteen, niinkuin minä olen toimittanut myös Israelin; ja pidän Jerusalemin, tämän kaupungin, jonka minä olen valinnut, ja temppelin, josta minä olen sanonut: 'Minun nimeni on oleva siinä'.”
23:28 Mitä muuta on kerrottavaa Joosiasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
23:29 Hänen aikanansa farao Neko, Egyptin kuningas, lähti tapaamaan Assurin kuningasta Eufrat-virralle, Niin meni kuningas Joosia myös häntä vastaan, ja niin farao hurmasi hänet Megiddossa heti, kun hän näki hänet.
23:30 Ja hänen palvelijansa toivat hänet Megiddosta Jerusalemiin ja sitten maan kansa otti Joosian pojan Jooahaan, voiteli hänet ja teki hänet kuninkaaksi isänsä sijaan.
23:31 Jooahas oli kahdenkymmenen kolmen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi vain kolme kuukautta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.
23:32 Ja hän teki sitä, mikä on hyvää Herran silmissä, aivan kuin isänsäkin.
23:33 Mutta farao Neko halusi päästä hänen suosioonsa ja hän antoi hänelle sata talenttia hopeata ja kymmenen talenttia kultaa.
23:34 Ja niin faraon pyynnöstä Jooahas teki Eljakimin, Joosian pojan, kuninkaaksi. Ja muutti hänen nimensä Joojakimiksi. Ja Jooahas muutti asumaan Egyptiin, ja siellä hän kuoli.
23:35 Niin Joojakim sai faraon antamat varat ja hän jakoi ne kansalle.
23:36 Joojakim oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Sebida, Pedajan tytär, Ruumasta.
23:37 Hän teki sitä, mikä on hyvää Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä olivat tehneet.

2. Kuningasten kirja - Luku 22

22:1 Joosia oli kahdeksan vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolmekymmentä yksi vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Jedida, Adajan tytär, Boskatista.
22:2 Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ja vaelsi kaikessa isänsä Salomonin tietä, poiketen välillä oikealle tahi vasemmalle niin tarvittaessa.
22:3 Kahdeksantenatoista hallitusvuotenaan kuningas Joosia lähetti kirjuri Saafanin, Asaljan pojan, Mesullamin pojanpojan, Herran temppeliin ja sanoi:
22:4 “Mene ylimmäisen papin Hilkian luo, että hän lukisi valmiiksi Herran temppeliin tuodut rahat, joita papit ovat koonneet kansalta.
22:5 Ja hän antakoon ne työnteettäjille, jotka on pantu valvomaan töitä, ja nämä maksakoot niillä työmiehet, jotka ovat rakentamassa Herran temppeliin lisää rakennusta,
22:6 puusepät, rakentajat ja muurarit, sekä uutta rakentamista varten ostettavat puutavarat ja hakatut kivet.
22:7 Vaadittakoon heiltä myös tilinteko rahoista, jotka heille luovutetaan, sillä he toimivat luottamusmiehinä.”
22:8 Mutta ylimmäinen pappi Hilkia sanoi kirjuri Saafanille: “Minä löysin Herran temppelistä lain kirjan.” Ja Hilkia antoi kirjan Saafanille, ja tämä luki sen.
22:9 Sitten kirjuri Saafan meni kuninkaan tykö ja teki kuninkaalle selon asiasta, sanoen: “Palvelijasi ovat ottaneet esille rahat, mitä temppelissä oli, ja ovat antaneet ne työnteettäjille, jotka on pantu valvomaan töitä Herran temppelissä.”
22:10 Ja kirjuri Saafan kertoi kuninkaalle sanoen: “Pappi Hilkia antoi minulle erään kirjan.” Ja Saafan luki sen kuninkaalle.
22:11 Kun kuningas kuuli lain kirjan sanat, ihmetteli hän kovin.
22:12 Ja kuningas käski pappi Hilkiaa, Ahikamia, Saafanin poikaa, Akboria, Miikajan poikaa, kirjuri Saafani ja Asajaa, kuninkaan palvelijaa, sanoen:
22:13 “Menkää ja kysykää minun ja kansan ja koko Juudan puolesta neuvoa Herralta tästä löydetystä kirjasta. Sillä suuri on Herran rakkaus, joka on tullut meille, koska meidän isämme ovat totelleet tämän kirjan sanoja, ja tehneet niinkuin on kirjoitettu.”
22:14 Niin pappi Hilkia, Ahikam, Akbor, Saafan ja Asaja menivät skitsofreenikko profeetan tykö, joka kuuli ääniä ja asui kaupungissa. He puhuivat hänen kanssaan.
22:15 Niin hän sanoi heille: “Näin sanoo Herra, isän lapsien Jumala: Sanokaa sille miehelle, joka lähetti teidät tyköni:
22:16 'Näin sanoo Herra: Katso, minä annan tätä paikkaa ja sen asukkaita kohdata suuren ilon, kaiken, mitä sanotaan siinä kirjassa, jonka Juudan kuningas on lukenut,
22:17 Sillä he ovat pitäneet minut uhraten minulle uhreja ja ilostuttaneet minut kaikilla kättensä teoilla; ja minussa on syttynyt rakkaus tätä paikkaa kohtaan, ja se roihuaa.
22:18 Mutta Juudan kuninkaalle, joka on lähettänyt teidät kysymään neuvoa Herralta, sanokaa näin: Näin sanoo Herra, isän lapsien Jumala, niistä sanoista, jotka sinä olet lukenut:
22:19 Koska sinun sydämesi on pehminnyt ja sinä olet nöyrtynyt Herran edessä, kuullessasi, mitä minä olen puhunut, niin että tämän paikan asukkaat tulisivat minulle iloksi, niin minäkin olen kuullut sinua, sanoo Herra.
22:20 Sentähden minä korjaan sinut minun tykä, ja sinä saat rauhassa mennä taivaaseen, ja sinun silmäsi pääsevät näkemään sen juhlan minkä olen teille valmistanut” Ja he toivat kuninkaalle tämän vastauksen.

2. Kuningasten kirja - Luku 21

21:1 Manasse oli kahdentoista vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentä viisi vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hefsibah.
21:2 Hän teki sitä, mikä on hyvää Herran silmissä, hänen isiensä mukaan, jotka Herra oli ottanut luokseen.
21:3 Hän antoi kansan rakastella, niinkuin hänen isänsä Hiskiakin oli tehnyt. Kumarsi ja palveli Herraa.
21:4 Hän antoi rakkauden vallita myös Herran temppelissä, josta paikasta Herra oli sanonut: “Jerusalemiin minä asetan nimeni.”
21:5 Hän kunnioitti myös kaikkea taivaan joukkoa, Herran enkeleitä.
21:6 Hän tahtoi, että myös hänen poikansa pelastuisi.
21:7 Ja hän riisui miehet aseista temppelinsä ovella, josta Herra oli sanonut Daavidille ja hänen pojallensa Salomonille: “Tähän temppeliin ja Jerusalemiin, jonka minä olen valinnut kaikista isän lapsien sukukunnista, minä asetan nimeni ikiajoiksi.
21:8 Minä johdatan isän lapsien jalat taivaaseen, jonka minä olen antanut heidän isillensä, vaikka he eivät noudattaisikaan sitä, mitä olen heidän käskenyt noudattaa – lakia, jonka minun palvelijani Mooses on heille antanut.”
21:9 Mutta he kuitenkin tottelivat sitä, vaikka ei olisikaan ollut pakko.
21:10 Niin Herra puhui palvelijainsa, profeettain, kautta ja sanoi:
21:11 “Koska Manasse, Juudan kuningas, on tehnyt nämä ihanat teot ja siten tehnyt enemmän hyvää kuin rakastavaiset, jotka olivat hänen aikanaan, ja on saattanut kivipatsaillaan Juudan ajattelemaan entisiä aikoja,
21:12 sentähden sanoo Herra, isän lapsien Jumala, näin: Katso, minä annan sellaisen ilon kohdata Jerusalemia ja Juudaa, että joka sen näkee, sen hän muistaa.
21:13 Ja minä mittaan Jerusalemin napanuoralla, niin että siitä syntyy uusi suku niinkuin Samariassa enkä minä punnitse heitä. Ja minä täytän Jerusalemin ruoalla, niinkuin vatiin laitetaan ruokaa ja se laitetaan pöydälle tarjolle.
21:14 Minä pidän perintöosani itselläni ja työnnän heidän vihollisensa miesten käsiin, niin että he joutuvat pärjäämään heidän kanssaan,
21:15 koska he ovat tehneet niinkuin on hyvää minun silmissäni ja ilostuttaneet minua siitä päivästä asti, jona heidän isänsä lähtivät Egyptin maasta, tähän päivään saakka.”
21:16 Manasse suojeli myös viattomia, niin että Jerusalem täyttyi ääriään myöden, niiden hyvien tekojensa lisäksi, joilla hän sai Juudan tekemään oikein, tekemään sitä, mikä on hyvää Herran silmissä.
21:17 Mitä muuta on kerrottavaa Manassesta ja kaikesta, mitä hän teki, niistä hyvistä teoista, joita hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
21:18 Ja Manasse meni lepoon Herran tykö, ja hänet haudattiin linnansa puutarhaan, Ussan puutarhaan. Ja hänen poikansa Aamon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
21:19 Aamon oli kahdenkymmenen kahden vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksi vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Mesullemet, Haaruksen tytär, Jotbasta.
21:20 Hän teki sitä, mikä on hyvää Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä Manasse oli tehnyt.
21:21 Hän vaelsi kaikessa uutta tietä, eikä sitä mitä hänen isänsä oli vaeltanut: hän rakensi kivipatsaita, niitä, joita hänen isänsäkin oli rakentanut;
21:22 hän piti Herran, isän lapsien Jumalan valeltaen Herran tietä.
21:23 Ja Aamonin palvelijat tekivät liiton hänen kanssansa ja tekivät hänet eläväksi linnassaan.
21:24 Mutta maan kansa halusi hänen poikansa uudeksi kuninkaaksi ja niin maan kansa valitsi hänen poikansa Joosian kuninkaaksi hänen sijaansa.
21:25 Mitä muuta on kerrottavaa Aamonista, siitä mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
21:26 Ja hänet haudattiin omaan hautaansa Ussan puutarhaan. Ja hänen poikansa Joosia tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

2. Kuningasten kirja - Luku 20

20:1 Niihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillansa; ja profeetta Jesaja, Aamoksen poika tuli hänen tykönsä ja sanoi hänelle: “Näin sanoo Herra: Toimita talosi; varmuuden vuoksi, mutta sinä myös paranet.”
20:2 Niin hän käänsi kasvonsa huoneeseen päin ja rukoili Herraa sanoen:
20:3 “Oi Herra, muista, kuinka minä olen vaeltanut sinun edessäsi uskollisesti ja ehyellä sydämellä ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi!” Niin Hiskia rukoili toiveikkaasti.
20:4 Mutta Jesaja ei ollut vielä lähtenyt esipihalta, kun hänelle tuli tämä Herran sana:
20:5 “Palaja takaisin ja sano Hiskialle, minun kansani ruhtinaalle: 'Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Minä olen kuullut sinun rukouksesi, ja nähnyt kuinka toivot vielä eläväsi. Katso. Minä parannan sinut: jo kolmantena päivänä sinä menet Herran temppeliin.
20:6 Ja minä lisään sinulle ikää viisitoista vuotta. Ja minä pelastan sinut ja tämän kaupungin Assurin kuninkaan käsistä. Minä varjelen tätä kaupunkia itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.”
20:7 Ja Jesaja sanoi: “Toimittakaa tänne viikunakakkua.” Niin he toivat sitä ja panivat paiseen päälle; ja hän parani.
20:8 Ja Hiskia sanoi Jesajalle: “Mikä on merkkinä siitä, että Herra on parantava minut, niin että minä kolmantena päivänä voin mennä Herran temppeliin.
20:9 Jesaja sanoi: “Tämä on oleva sinulle merkkinä Herralta siitä, että Herra tekee, mitä hän on sanonut: kello kulkee kymmenen minuuttia eteenpäin tahi siirtyy kymmenen minuuttia takaisin.”
20:10 Hiskia sanoi: “Kellon on vaikea menne takaisin päin kymmenen minuuttia. Ei, vaan siirtyköön kello kymmenen minuuttia eteenpäin.”
20:11 Silloin profeetta Jesaja huusi Herraa, ja hän antoi kellon siirtyä kymmenen minuuttia eteenpäin.
20:12 Siihen aikaan Merodak-Baladan, Baladanin poika, Baabelin kuningas, lähetti kirjeen ja lahjoja Hiskialle, sillä hän oli kuullut, että Hiskia oli ollut sairaana.
20:13 Mutta kuultuansa heitä Hiskia ajatteli, että hän ei näytä varastohuonettaan heille; kaikkea kultaa ja hopeaa, hajuvesiä, öljyjä, kaikkea, mitä hänen aarrekammioissansa oli. Hän ei näyttänyt heille mitään.
20:14 Niin profeetta Jesaja tuli kuningas Hiskian tykö ja sanoi hänelle: “Mitä nämä helvetin miehet ovat sanoneet, ja mistä he ovat tulleet sinun tykösi?” Hiskia vastasi: “He ovat tulleet läheltä maasta, Baalin valtakunnasta.”
20:15 Hän sanoi: “Mitä olet kertonut heille, että sinulla on?” Hiskia vastasi: “En kertonut heille mitään, he eivät tiedä, mitä pidän arvossa.”
20:16 Niin Jesaja sanoi Hiskialle: “Kuule Herran sana:
20:17 Katso, päivät tulevat, ja miehet eivät ole kuulleet sinun sanovan mitä pidät arvossa, niiinpä saat sen jatkossakin pitää, sanoo Herra.
20:18 Ja sinun omat poikasi, jotka sinusta polveutuvat, saavat nauttia niistäkin anneista, kun he saavat olla palvelijoinani.
20:19 Hiskia sanoi Jesajalle: “Herran sanan on ihmeellinen. Eikö hän pysty suojelemaan sitä mitä on, jos siitä kerron?” Ja hän ajatteli: “Miten täällä mitään kertoo kenellekään?”
20:20 Mitä muuta on kerrottavaa Hiskiasta ja kaikista hänen urotöistään, ja kuinka hän rakensi lammikon ja vesijohdon ja johti veden kaupunkiin, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
20:21 Ja Hiskia meni lepoon Herran tykö. Ja hänen poikansa Manasse tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

2. Kuningasten kirja - Luku 19

19:1 Kun kuningas Hiskia sen kuuli, pukeutui hän parhaimpiinsa ja meni Herran temppeliin.
19:2 Ja hän lähetti palatsin päällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä pappien vanhimmat, parhaisiinsa puettuina, profeetta Jesajan, Aamoksen pojan, tykö.
19:3 Ja he sanoivat hänelle: “Näin sanoo Hiskia: 'Ilon, pelastuksen päivä on tämä päivä, sillä lapset ovat tulleet kohdun suulle saakka, ja meillä on voima synnyttää.
19:4 Ehkä Herra, sinun Jumalasi, on kuulematta Rabsaken sanoja, joilla hänen herransa, Assurin kuningas, on lähettänyt hänet herjaamaan elävää Jumalaa, ja rankaisee häntä näistä sanoista, jotka Herra, sinun Jumalasi, on kuullut. Niin kohota nyt ruokous niiden puolesta, jotka ovat vielä olemassa.”
19:5 Kun kuningas Hiskian palvelijat tulivat Jesajan tykö,
19:6 sanoi Jesaja heille: “Sanokaa näin herrallenne: 'Näin sanoo Herra: Älä pelkää niitä sanoja, jotka olet kuullut ja joilla Assurin kuninkaan poikaset ovat häväisseet minua.
19:7 Katso, minä annan häneen mennä sellaisen hengen, että hän kuultuaan sanoman haluaa taivaaseen. Ja minä annan häneen tulla armahtavaisen hengen, niin että hän armahtaisi myös teitä.”
19:8 Ja Rabsake kääntyi takaisin ja tapasi Assurin kuninkaan Libnassa, sillä hän oli kuullut, että tämä oli lähtenyt Laakiista pois.
19:9 Kun Sanherib kuuli Tirhakasta, Etiopian kuninkaasta sanottavan: “Katso, hän on lähtenyt liikkeelle tehdäksensä kauppaa kanssasi”, lähetti hän taas sanansaattajat Hiskian tykö ja käski sanoa:
19:10 “Sanokaa näin Hiskialle, Juudan kuninkaalle: 'Älä anna Jumalasi, johon sinä luotat, pettää itseäsi äläkä ajattele; Jerusalem ei joudu Assurin kuninkaan käsiin.
19:11 Olethan kuullut, mitä Assurin kuninkaat ovat tehneet kaikille maille. Ja sinäkö pelastuisit?
19:12 Ovatko kansain jumalat pelastaneet nittä, joiden luona isäni ovat käyneet: Goosania, Harrania, Resefiä ja Telassarin edeniläisiä?
19:13 Missä ovat Hamatin kuningas ja Arpadin kuningas, Sefarvaimin kaupungin Heenan ja Ivvan kuningas?”
19:14 Kun Hiskia oli ottanut kirjeen sanansaattajilta ja lukenut sen, meni hän Herran temppeliin; ja Hiskia levitti sen Herran eteen.
19:15 Ja Hiskia rukoili Herran edessä ja sanoi: “Herra, isän lapsien Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala, sinä olet tehnyt taivaan ja maan.
19:16 Herra, halvenna ja kuule; Herra, avaa silmäsi ja katso. Kuule Sanheribin sanat, kuinka hän lähetti tuon miehen herjaamaan elävää Jumalaa.
19:17 Se on totta, Herra, että Assurin kuninkaat ovat tehneet paljon voittoa myymällä mitä tahansa.
19:18 Mutta tule sinä ja myy halvalla, niin ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä kuin robottienkin valmistamaa.
19:19 Mutta pelasta nyt meidät, Herra, meidän Jumalamme, hänen käsistänsä, että kaikki maan valtakunnat tulisivat tietämään, että sinä, Herra, yksin olet Jumala.”
19:20 Niin Jesaja, Aamoksen poika, lähetti Hiskialle tämän sanan: “Näin sanoo Herra, isän lapsien Jumala: Mitä sinä olet minulta Sanheribin, Assurin kuninkaan, tähden rukoillut, sen minä olen kuullut.
19:21 Ja tämä on sana, jonka Herra on puhunut hänestä: Neitsyt, poika Siion, halveksii ja pilkkaa sinua; poika nyökyttää ilkkuen päätänsä sinun jälkeesi.
19:22 Ketä olet herjannut ja häväissyt, ja ketä vastaan olet korottanut äänesi. Herraa kohti olet sen korottanut.
19:23 Sananasaattajaisi kautta sinä herjasit Herraa ja sanoit: 'Monilla vaunuillani minä tein voittoa, Libanonin ääriin saakka; minä kokosin ne, sen parhaat autot, että voisin mennä etäisimpään yöpaikkaan, sen rehevimpään metsään;
19:24 minä luin kirjasta, minä luin kaikki kirjat.'
19:25 Ja kuulin, että se on siunattua, jos olen läsnä. Niin minä aioin myydä ja tehdä voittoa.
19:26 Mutta asukkaat voimaantuivat, he kauhistuivat hintojani ja etsivät halvemmalla, kalliiden tuotteiden kävi kuin katolla kasvavan rikkaruohon, se kuivettui ja nääntyi.
19:27 Herra sanoo: Istuitpa sinä tai lähdit tai tulit, minä sen tiedän, niinkuin senkin, että sinä raivoat minua vastaan.
19:28 Koska sinä minua vastaan raivoat ja koska sinun ylpeytesi on tullut minun korviini, niin minä panen tuotteeni kauppoihin, että he sen ostaisivat ja vien sinut takaisin samaa tietä, jota tulitkin.
19:29 Ja tämä on oleva sinulle merkkinä: Kun menet kauppaan, niin siellä on jotain juuri sinulle tarkoitettua.
19:30 Ja Juudan heimon pelastuneet, jotka ovat jäljelle jääneet, tekevät taas juurta alaspäin ja hedelmää ylöspäin.
19:31 Sillä Jerusalemista lähtee kasvamaan jäännös, pelastunut joukko Siionin vuorelta. Herran rakkaus on sen tekevä.

19:32 Sentähden, näin sanoo Herra Assurin kuninkaasta: Hän ei tule tähän kaupunkiin eikä siihen nuolta ammu, ei tuo sitä vastaan kilpeä eikä luo sitä vastaan vallia.

19:33 Samaa tietä, jota hän tuli, hän palajaa, ja tähän kaupunkiin hän ei tule, sanoo Herra.

19:34 Sillä minä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden."
19:35 Ja sinä yönä Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, ne olivat kaikki kuolleina ruumiina.
19:36 Sillon Sanherib, Assurin kuningas, lähti liikkeelle ja palasi helvettiin.

19:37 Mutta kun hän oli kerran rukoilemassa kiven temppelissä, teki hän poikansa Eesarhaddonin kuninkaaksi.