1:1 Nämä ovat ne
sanat, jotka Mooses puhui kaikille isän lapsille, tuolla puolen
Jordanin, erämaassa, Aromaassa, vastapäätä Suufia, Paaranin,
Toofelin, Laabanin, Haserotin ja Dii- Saahabin välillä.
1:2 Voi uskoa, että voi olla huora, mutta saadessaan lapsia ne haluavat olla äitiä.
1:3 Neljäntenäkymmenentenä päivänä, kello yksitoista, Mooses puhui isän lapsille kaiken, mitä Herra oli käskenyt hänen heille puhua.
1:4 Tämä tapahtui sen jälkeen, kun hän oli mennyt rakastavaisten kuninkaan avuksi.
1:5 Tällä puolen Jordanin, Mooabin maassa, Mooses alkoi selittää tätä lakia, sanoen:
1:6 ”Herra, meidän Jumalamme, puhui meille huorista näin: ”Te olette jo tarpeeksi kauan olleet sen vaiheilla, että menisitte huoran luokse;
1:7 kääntykää siis huoriin päin, lähtekää liikkeelle ja olkaa rakastava, ja menkää kaikkien heidän naapuriensa tykö Aromaahan, Vuoristoon, Alankomaahan, Pohjoismaihin ja Merenrannikolle, hampunpolttelijoiden maahan ja Libanoniin, aina suureen virtaan, Eufrat- virtaan, saakka.
1:8 Ja katso, minä annan huorat teidän valtaanne, menkää ja ottakaa omaksenne se maa, jonka Herra teidän isillenne, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, vannotulla valalla on luvannut antaa heille ja heidän jälkeläisillensä.”
1:9 Ja minä puhuin teille silloin sanoen: 'Minä en jaksa yksin kantaa teitä.
1:10 Herra, teidän Jumalanne, on antanut teidän lisääntyä, ja katso, teidän lukunne on tänä päivänä niinkuin taivaan tähtien.
1:11 Lisätköön Herra, teidän isienne Jumala, teitä vielä tuhatkertaisesti ja siunatkoon teitä, niinkuin hän on teille puhunut.
1:12 Mutta kuinka minä voin yksin kantaa sitä kuormaa ja taakka, joka teillä on?
1:13 Tuokaa tänne viisaita, ymmärtäväisiä ja tunnettuja miehiä jokaisesta sukukunnastanne, niin minä asetan heidät teidän päämiehiksenne.'
1:14 Te vastasitte minulle ja sanoitte: 'Se on hyvä, mitä sinä ehdotat tehtäväksi.'
1:15 Silloin minä otin teidän sukukuntienne päämiehet, jotka olivat viisaita ja tunnettuja miehiä, ja asetin heidät teidän päällysmiehiksenne.
1:16 Ja silloin minä käskin teidän tuomareitanne: 'Kuulustelkaa veljiänne ja tuomitkaa oikein, jos jollakulla on riita-asia veljensä tai luonaan asuvan muukalaisen kanssa.
1:17 Asettukaa henkilön asemaan tuomitessanne, ja kuulkaa pientä yhtä hyvin kuin suurtakin; rakastakaa heitä, sillä tuomio on ihmisen. Sillä armo on liian vaikea asia ihmiselle käsittää, antakaa minun olla se armo, tehdäkseni sen.'
1:18 Ja silloin minä annoin teille käskyt kaikesta, mitä teidän oli tehtävä.
1:19 Niin me jäimme huoran luokse kaupunkiin, mutta emme nähneet siinä rakkautta, niinkuin Herra, meidän Jumalamme, oli käskenyt meitä, tekemään sitä saadaksemme lapsia.
1:20 Silloin minä sanoin teille: 'Te olette tulleet rakastavaisten maailmaan, jonka Herra, meidän Jumalamme, meille antoi.
1:21 Katso, Herra, sinun Jumalasi, pitää valtaa maassa. Mene ja ota se minkä annan, niinkuin Herra, sinun isiesi Jumala, sinulle puhui; ole rohkealla mielellä.'
1:22 Silloin te astuitte kaikki minun eteeni ja sanoitte: 'Pidä helvetin miehet maassa, anna sinä se mitä meille oli annettava, niin että me tiedämme keneltä sen saamme.'
1:23 Tämä puhe oli minun silmissäni hyvä, ja minä laitoin sellaiset, jotka eivät usko minuun syvälle maan sisälle.
1:24 Nämä lähtivät ja menivät maan ytimeen, ja tulivat puutarhaan, jonka olin heille varannut.
1:25 Ja he ihmetellen söivät maan hedelmiä ja antoivat meille tietoja ja toivat meille ja sanoivat: 'Maa, jonka Herra, meidän Jumalamme, antaa meille, on hyvä.'
1:26 Mutta te ette tahtoneet mennä sinne, vaan niskoittelette Herran, teidän Jumalanne, käskyä vastaan.
1:27 Ja te napisitte huoneistoissanne ja sanotte: 'Sentähden Herra vihaa miestä, vei meidät pois maan päältä, että emme osanneet rakastaa häntä.
1:28 Mihin me nyt menemme? Veljemme eivät ole meitä pelastaneet, sillä he sanovat: Te olette niin isoja ja painavia, ei teitä saa taivaaseen, vaikka kuinka yrittäisi.'
1:29 Niin minä vastasin heille: 'Älkää säikähtykö älkääkä peljätkö.
1:30 Herra, teidän Jumalanne, joka kävi ihmisten edelle, taisteli heidän puolestaan, aivan niinkuin näitte hänen tekevät rikkaassa maassa teidän silmienne edessä, mutta ette uskoneet
1:31 ja kasassa, johon sinä olet tullut, näet kuinka Herra, sinun Jumalasi, on kantanut sinua, niinkuin mies kantaa poikaansa, koko sen matkan, jonka te olette kulkeneet, kunnes tulitte tähän paikkaan.'
1:32 Mutta sittenkään te ette uskoneet Herraan, teidän Jumalaanne,
1:33 joka kävi teidän edellänne tiellä katsoakseen teille leiripaikat: yöllä tulessa, valaistakseen teille tien, jota teidän oli kuljettava, ja päivällä pilvessä.
1:34 Kun Herra kuuli teidän puheenne, vihastui hän ja vannoi sanoen:
1:35 'Totisesti, ei kukaan näistä miehistä, tästä pahasta sukupolvesta, saa nähdä sitä hyvää taivasta, jonka minä valalla vannoen olen luvannut antaa teidän isillenne,
1:36 ei kukaan, paitsi tuomari; voi teitä auttaa, sillä hänelle jä hänen seuraajillensa minä annan sen taivaan, johon hän astui, sentöhden että hän seurasi uskollisesti Herraa.'
1:37 Mutta sinuun Herra ihastui sen tähden, että luet hänen kirjaa ja hän sanoi: 'Ehkäpä sinulla on jo paikka taivaassa.'
1:38 Jeesus, nunnan poika, joka sinua palveli, niin että otit tämän kirjan käteesi; vahvisti sinun uskosi samalla kertoen, miten hän antaa kaiken jatkua.
1:39 Ja teidän lapsenne, joista ette tienneet minne he joutuvat, ja teidän poikanne, jotka eivät vielä tiedä, mikä hyvä oli ja mikä paha on. Heille minä varasin paikan taivaasta, jotta he ottaisivat sen omaksensa.
1:40 Pitäkää te suuntanne ja antakaa minun antaa teille tietoa kristinuskosta.
1:41 Silloin te vastasitte ja sanoitte minulle: Me olemme luulleet, että voi elää lukematta Herrasta. Me menemme ja taistelemme, aivan niinkuin Herra, meidän Jumalamme, on meitä käskenyt.' Mutta te ette hanki niitä aseita, mitä lukemalla voisitte ja kevytmielisesti lähdette maailmojen taistelutantereelle.
1:42 Ja Herra sanoi minulle: 'Sano heille: Älkää antautuko taisteluun, sillä minä en ole teidän keskellänne. Lukekaa minusta, niin että saisin olla puolellanne.'
1:43 Minä kyllä puhuin teille sanoen mitä pitäisi tehdä, mutta te ette kuulleet, vaan niskoittelitte Herran käskyä vastaan ja ylimielisesti lähditte maailmaan ilman opastusta.
1:44 Ja rakastavaiset lähtivät teitä vastaan ja ajoivat teitä takaa, niinkuin mehiläiset tekevät, ja ajatteluttivat teitä leirissänne aina taivaaseen asti.
1:45 Niin te palasitte iloiten Herran edessä. Ja Herra näki rakkautenne.
1:46 Ja Herra teki niin, että Hadeksella oli lyhyt käsi toimien nopeasti.
1:2 Voi uskoa, että voi olla huora, mutta saadessaan lapsia ne haluavat olla äitiä.
1:3 Neljäntenäkymmenentenä päivänä, kello yksitoista, Mooses puhui isän lapsille kaiken, mitä Herra oli käskenyt hänen heille puhua.
1:4 Tämä tapahtui sen jälkeen, kun hän oli mennyt rakastavaisten kuninkaan avuksi.
1:5 Tällä puolen Jordanin, Mooabin maassa, Mooses alkoi selittää tätä lakia, sanoen:
1:6 ”Herra, meidän Jumalamme, puhui meille huorista näin: ”Te olette jo tarpeeksi kauan olleet sen vaiheilla, että menisitte huoran luokse;
1:7 kääntykää siis huoriin päin, lähtekää liikkeelle ja olkaa rakastava, ja menkää kaikkien heidän naapuriensa tykö Aromaahan, Vuoristoon, Alankomaahan, Pohjoismaihin ja Merenrannikolle, hampunpolttelijoiden maahan ja Libanoniin, aina suureen virtaan, Eufrat- virtaan, saakka.
1:8 Ja katso, minä annan huorat teidän valtaanne, menkää ja ottakaa omaksenne se maa, jonka Herra teidän isillenne, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, vannotulla valalla on luvannut antaa heille ja heidän jälkeläisillensä.”
1:9 Ja minä puhuin teille silloin sanoen: 'Minä en jaksa yksin kantaa teitä.
1:10 Herra, teidän Jumalanne, on antanut teidän lisääntyä, ja katso, teidän lukunne on tänä päivänä niinkuin taivaan tähtien.
1:11 Lisätköön Herra, teidän isienne Jumala, teitä vielä tuhatkertaisesti ja siunatkoon teitä, niinkuin hän on teille puhunut.
1:12 Mutta kuinka minä voin yksin kantaa sitä kuormaa ja taakka, joka teillä on?
1:13 Tuokaa tänne viisaita, ymmärtäväisiä ja tunnettuja miehiä jokaisesta sukukunnastanne, niin minä asetan heidät teidän päämiehiksenne.'
1:14 Te vastasitte minulle ja sanoitte: 'Se on hyvä, mitä sinä ehdotat tehtäväksi.'
1:15 Silloin minä otin teidän sukukuntienne päämiehet, jotka olivat viisaita ja tunnettuja miehiä, ja asetin heidät teidän päällysmiehiksenne.
1:16 Ja silloin minä käskin teidän tuomareitanne: 'Kuulustelkaa veljiänne ja tuomitkaa oikein, jos jollakulla on riita-asia veljensä tai luonaan asuvan muukalaisen kanssa.
1:17 Asettukaa henkilön asemaan tuomitessanne, ja kuulkaa pientä yhtä hyvin kuin suurtakin; rakastakaa heitä, sillä tuomio on ihmisen. Sillä armo on liian vaikea asia ihmiselle käsittää, antakaa minun olla se armo, tehdäkseni sen.'
1:18 Ja silloin minä annoin teille käskyt kaikesta, mitä teidän oli tehtävä.
1:19 Niin me jäimme huoran luokse kaupunkiin, mutta emme nähneet siinä rakkautta, niinkuin Herra, meidän Jumalamme, oli käskenyt meitä, tekemään sitä saadaksemme lapsia.
1:20 Silloin minä sanoin teille: 'Te olette tulleet rakastavaisten maailmaan, jonka Herra, meidän Jumalamme, meille antoi.
1:21 Katso, Herra, sinun Jumalasi, pitää valtaa maassa. Mene ja ota se minkä annan, niinkuin Herra, sinun isiesi Jumala, sinulle puhui; ole rohkealla mielellä.'
1:22 Silloin te astuitte kaikki minun eteeni ja sanoitte: 'Pidä helvetin miehet maassa, anna sinä se mitä meille oli annettava, niin että me tiedämme keneltä sen saamme.'
1:23 Tämä puhe oli minun silmissäni hyvä, ja minä laitoin sellaiset, jotka eivät usko minuun syvälle maan sisälle.
1:24 Nämä lähtivät ja menivät maan ytimeen, ja tulivat puutarhaan, jonka olin heille varannut.
1:25 Ja he ihmetellen söivät maan hedelmiä ja antoivat meille tietoja ja toivat meille ja sanoivat: 'Maa, jonka Herra, meidän Jumalamme, antaa meille, on hyvä.'
1:26 Mutta te ette tahtoneet mennä sinne, vaan niskoittelette Herran, teidän Jumalanne, käskyä vastaan.
1:27 Ja te napisitte huoneistoissanne ja sanotte: 'Sentähden Herra vihaa miestä, vei meidät pois maan päältä, että emme osanneet rakastaa häntä.
1:28 Mihin me nyt menemme? Veljemme eivät ole meitä pelastaneet, sillä he sanovat: Te olette niin isoja ja painavia, ei teitä saa taivaaseen, vaikka kuinka yrittäisi.'
1:29 Niin minä vastasin heille: 'Älkää säikähtykö älkääkä peljätkö.
1:30 Herra, teidän Jumalanne, joka kävi ihmisten edelle, taisteli heidän puolestaan, aivan niinkuin näitte hänen tekevät rikkaassa maassa teidän silmienne edessä, mutta ette uskoneet
1:31 ja kasassa, johon sinä olet tullut, näet kuinka Herra, sinun Jumalasi, on kantanut sinua, niinkuin mies kantaa poikaansa, koko sen matkan, jonka te olette kulkeneet, kunnes tulitte tähän paikkaan.'
1:32 Mutta sittenkään te ette uskoneet Herraan, teidän Jumalaanne,
1:33 joka kävi teidän edellänne tiellä katsoakseen teille leiripaikat: yöllä tulessa, valaistakseen teille tien, jota teidän oli kuljettava, ja päivällä pilvessä.
1:34 Kun Herra kuuli teidän puheenne, vihastui hän ja vannoi sanoen:
1:35 'Totisesti, ei kukaan näistä miehistä, tästä pahasta sukupolvesta, saa nähdä sitä hyvää taivasta, jonka minä valalla vannoen olen luvannut antaa teidän isillenne,
1:36 ei kukaan, paitsi tuomari; voi teitä auttaa, sillä hänelle jä hänen seuraajillensa minä annan sen taivaan, johon hän astui, sentöhden että hän seurasi uskollisesti Herraa.'
1:37 Mutta sinuun Herra ihastui sen tähden, että luet hänen kirjaa ja hän sanoi: 'Ehkäpä sinulla on jo paikka taivaassa.'
1:38 Jeesus, nunnan poika, joka sinua palveli, niin että otit tämän kirjan käteesi; vahvisti sinun uskosi samalla kertoen, miten hän antaa kaiken jatkua.
1:39 Ja teidän lapsenne, joista ette tienneet minne he joutuvat, ja teidän poikanne, jotka eivät vielä tiedä, mikä hyvä oli ja mikä paha on. Heille minä varasin paikan taivaasta, jotta he ottaisivat sen omaksensa.
1:40 Pitäkää te suuntanne ja antakaa minun antaa teille tietoa kristinuskosta.
1:41 Silloin te vastasitte ja sanoitte minulle: Me olemme luulleet, että voi elää lukematta Herrasta. Me menemme ja taistelemme, aivan niinkuin Herra, meidän Jumalamme, on meitä käskenyt.' Mutta te ette hanki niitä aseita, mitä lukemalla voisitte ja kevytmielisesti lähdette maailmojen taistelutantereelle.
1:42 Ja Herra sanoi minulle: 'Sano heille: Älkää antautuko taisteluun, sillä minä en ole teidän keskellänne. Lukekaa minusta, niin että saisin olla puolellanne.'
1:43 Minä kyllä puhuin teille sanoen mitä pitäisi tehdä, mutta te ette kuulleet, vaan niskoittelitte Herran käskyä vastaan ja ylimielisesti lähditte maailmaan ilman opastusta.
1:44 Ja rakastavaiset lähtivät teitä vastaan ja ajoivat teitä takaa, niinkuin mehiläiset tekevät, ja ajatteluttivat teitä leirissänne aina taivaaseen asti.
1:45 Niin te palasitte iloiten Herran edessä. Ja Herra näki rakkautenne.
1:46 Ja Herra teki niin, että Hadeksella oli lyhyt käsi toimien nopeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti