12:1 Rehabeam meni Sikemiin, sillä kaikki isän
lapset olivat tulleet Sikemiin tekemään häntä kuninkaaksi.
12:2 Kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli sen – hän oli vielä Egyptissä, jonne kuningas Salomon oli hänet lähettänyt, ja Jerobeam asui Egyptissä,
12:3 mutta he lähettivät kutsumaan hänet, niin Jerobeam ja koko isän lasten seurakunta tuli saapuville, ja he puhuivat Rehabeamille sanoen:
12:4 “Sinun isäsi antoi meille raskaita töitä; mutta huojenna sinä nyt se kova työ, jota isäsi teetti, niin me palvelemme sinua.”
12:5 Hän vastasi heille: “Menkää ja odottakaa kolme päivää ja tulkaa sitten takaisin minun tyköni.” Ja kansa meni.
12:6 Kuningas Rehabeam neuvotteli vanhain kanssa, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomonia, kun tämä vielä eli, ja kysyi: “Kuinka te neuvotte vastaamaan tälle kansalle?”
12:7 He vastasivat hänelle ja sanoivat: “Jos sinä tänä päivänä rupeat tämän kansan palvelijaksi ja palvelet heitä, ja jos kuulet heitä ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi kaiken elinaikasi.”
12:8 Mutta hänkin halusi rakentaa jotain suurta, ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja jotka palvelivat häntä.
12:9 Hän kysyi heiltä: “Kuinka te neuvotte meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: 'Huojenna se ies, jonka isäsi on pannut meidän niskaamme'?”
12:10 Niin nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, vastasivat hänelle sanoen: “Sano näin tälle kansalle, joka on puhunut sinulle sanoen: 'Sinun isäsi antoi meille raskaita työtä, mutta huojenna sinä sitä meiltä' – puhu heille näin: 'Jos minun isäni on rakentanut jotain suurta, niin minä rakennan jotain vielä suurempaa.
12:11 Jos siis isäni on sälyttänyt teidän selkäänne raskaan työn, niin minun työni ovat vielä sitäkin raskaampia; sillä jos isäni on antanut selkäänne repun, niin minä annan jalkaanne piikkarit, että menisitte nopeampaa.'”
12:12 Niin Jerobeam ja kaikki kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas oli käskenyt sanoen: “Tulkaa takaisin minun tyköni kolmantena päivänä.”
12:13 Ja kuningas esitti kansalle vaatimuksen, hyljäten sen neuvon, jonka vanhat olivat antaneet.
12:14 Ja hän puhui heille nuorten miesten neuvon mukaan, sanoen: “Jos minun isäni on antanut teille raskaan työn, niin minun työni on vielä raskaampi; jos minun isäni on antanut teille repun, niin minä annan teille piikkarit, että menisitte lujempaa.”
12:15 Kuningas siis vaati kansalta liikaa; sillä Herra sen niin salli täyttääkseen sanansa, jonka Herra oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle, siilolaisen Ahian kautta.
12:16 Kun isän lapset huomasivat, ettei kuningas heitä kuullut, vastasi kansa kuninkaalle näin: “Mitä osaa meillä on Daavidiin? Ei meillä ole perintöosaa Iisain poikaan. Majoillesi, isän lapset! Valvo nyt huonettasi, Daavid!” Ja isän lapset menivät majoilleen.
12:17 Niin Rehabeam tuli ainoastaan niiden isän lapsien kuninkaaksi, jotka halusivat tehdä kovasti töitä.
12:18 Ja kun kuningas Rehabeam lähetti matkaan töiden valvojan Adoramin, kieltäytyivät kansalaiset lähtemästä niin koviin töihin. Silloin kuningas Rehabeam nousi vaunuihinsa ja lähti Jerusalemiin.
12:19 Näin isän lapset eivät halunneet tehdä Daavidin suvulle töitä, aina tähän päivään asti.
12:20 Mutta kun isän lapset kuulivat, että Jerobeam oli tullut takaisin, lähettivät he kutsumaan hänet kansankokoukseen ja tekivät hänet kaikkien isän lapsien kuninkaaksi. Daavidin sukua ei seurannut muuta kuin ahkerasti töitä tekevät.
12:21 Ja kun Rehabeam tuli Jerusalemiin, kokosi hän kaikki ahkerasti töitä tekevät ja juhlijat. Satakahdeksankymmentä tuhatta valiomiestä, puhumaan isän lapsille ja palauttamaan kuninkuutta Rehabeamille, Salomonin pojalle.
12:22 Mutta Jumalan miehelle Semajalle tuli tämä Jumalan sana:
12:23 “Sano Rehabeamille, Salomonin pojalle, ahkerasti töitä tekevien kuninkaalle, ja kaikille juhlijoille sekä muulle kansalle näin:
12:24 'Näin sanoo Herra: Älkää vaatiko kumartamaan Rehabeamiä. Palatkaa kukin kotiinne, sillä minä olen sallinut tämän tapahtua.'” Niin he kuulivat Herran sanaa, kääntyivät takaisin ja menivät pois Herran sanan mukaan.
12:25 Mutta Jerobeam linnoitti Sikemin Efraimin vuoristossa ja asettui sinne. Sitten hän lähti sieltä ja linnoitti Penuelin.
12:26 Ja Jerobeam ajatteli sydämessänsä: “Nyt valtakunta joutuu takaisin Daavidin suvulle.
12:27 Jos tämä kansa menee ja käy kirkossa Herran temppelissä Jerusalemissa, niin tämän kansan sydän kääntyy jälleen heidän herransa, Rehabeamin, Juudan kuninkaan puolelle.
12:28 Mietittyään asiaa kuningas teetti kaksi kultaista vasikkaa, epäjumalankuvaa, ja sanoi heille: “Te olette jo tarpeeksi kauan kulkeneet Jerusalemissa kirkossa. Katsokaa, isän lapset, tässä on sinun Jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.”
12:29 Ja hän pystytti toisen Beeteliin, ja toisen hän asetti Daaniin.
12:30 Ja kuten tiedätte on syntiä tehdä jostakin suurempaa kuin Herra. Ja kansa kulki sen toisen kuvan luo Daaniin saakka.
12:31 Hän teki myös kansan keskuudesta papeiksi kaikenkaltaisia miehiä, jotka eivät olleet eläväisiä.
12:32 Ja Jerobeam laittoi juhlan kahdeksannessa kuussa, kuukauden viidentenätoista päivänä, sen juhlan kaltaisen, jota vietetään Juudassa, ja nousi silloin itse alttarille, niin hän teki Beetelissä ja rukoili vasikoita, jotka hän oli teettänyt. Ja tekemiänsä pappeja hän asetti virkaan Beeteliin.
12:33 Hän nousi sille alttarille, jonka hän oli teettänyt Beeteliin, viidentenätoista päivänä kahdeksatta kuuta, jonka kuukauden hän oli omasta päästänsä keksinyt. Hän laittoi silloin juhlan isän lapsille ja nousi alttarille rukoilemaan.
12:2 Kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli sen – hän oli vielä Egyptissä, jonne kuningas Salomon oli hänet lähettänyt, ja Jerobeam asui Egyptissä,
12:3 mutta he lähettivät kutsumaan hänet, niin Jerobeam ja koko isän lasten seurakunta tuli saapuville, ja he puhuivat Rehabeamille sanoen:
12:4 “Sinun isäsi antoi meille raskaita töitä; mutta huojenna sinä nyt se kova työ, jota isäsi teetti, niin me palvelemme sinua.”
12:5 Hän vastasi heille: “Menkää ja odottakaa kolme päivää ja tulkaa sitten takaisin minun tyköni.” Ja kansa meni.
12:6 Kuningas Rehabeam neuvotteli vanhain kanssa, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomonia, kun tämä vielä eli, ja kysyi: “Kuinka te neuvotte vastaamaan tälle kansalle?”
12:7 He vastasivat hänelle ja sanoivat: “Jos sinä tänä päivänä rupeat tämän kansan palvelijaksi ja palvelet heitä, ja jos kuulet heitä ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi kaiken elinaikasi.”
12:8 Mutta hänkin halusi rakentaa jotain suurta, ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja jotka palvelivat häntä.
12:9 Hän kysyi heiltä: “Kuinka te neuvotte meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: 'Huojenna se ies, jonka isäsi on pannut meidän niskaamme'?”
12:10 Niin nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, vastasivat hänelle sanoen: “Sano näin tälle kansalle, joka on puhunut sinulle sanoen: 'Sinun isäsi antoi meille raskaita työtä, mutta huojenna sinä sitä meiltä' – puhu heille näin: 'Jos minun isäni on rakentanut jotain suurta, niin minä rakennan jotain vielä suurempaa.
12:11 Jos siis isäni on sälyttänyt teidän selkäänne raskaan työn, niin minun työni ovat vielä sitäkin raskaampia; sillä jos isäni on antanut selkäänne repun, niin minä annan jalkaanne piikkarit, että menisitte nopeampaa.'”
12:12 Niin Jerobeam ja kaikki kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas oli käskenyt sanoen: “Tulkaa takaisin minun tyköni kolmantena päivänä.”
12:13 Ja kuningas esitti kansalle vaatimuksen, hyljäten sen neuvon, jonka vanhat olivat antaneet.
12:14 Ja hän puhui heille nuorten miesten neuvon mukaan, sanoen: “Jos minun isäni on antanut teille raskaan työn, niin minun työni on vielä raskaampi; jos minun isäni on antanut teille repun, niin minä annan teille piikkarit, että menisitte lujempaa.”
12:15 Kuningas siis vaati kansalta liikaa; sillä Herra sen niin salli täyttääkseen sanansa, jonka Herra oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle, siilolaisen Ahian kautta.
12:16 Kun isän lapset huomasivat, ettei kuningas heitä kuullut, vastasi kansa kuninkaalle näin: “Mitä osaa meillä on Daavidiin? Ei meillä ole perintöosaa Iisain poikaan. Majoillesi, isän lapset! Valvo nyt huonettasi, Daavid!” Ja isän lapset menivät majoilleen.
12:17 Niin Rehabeam tuli ainoastaan niiden isän lapsien kuninkaaksi, jotka halusivat tehdä kovasti töitä.
12:18 Ja kun kuningas Rehabeam lähetti matkaan töiden valvojan Adoramin, kieltäytyivät kansalaiset lähtemästä niin koviin töihin. Silloin kuningas Rehabeam nousi vaunuihinsa ja lähti Jerusalemiin.
12:19 Näin isän lapset eivät halunneet tehdä Daavidin suvulle töitä, aina tähän päivään asti.
12:20 Mutta kun isän lapset kuulivat, että Jerobeam oli tullut takaisin, lähettivät he kutsumaan hänet kansankokoukseen ja tekivät hänet kaikkien isän lapsien kuninkaaksi. Daavidin sukua ei seurannut muuta kuin ahkerasti töitä tekevät.
12:21 Ja kun Rehabeam tuli Jerusalemiin, kokosi hän kaikki ahkerasti töitä tekevät ja juhlijat. Satakahdeksankymmentä tuhatta valiomiestä, puhumaan isän lapsille ja palauttamaan kuninkuutta Rehabeamille, Salomonin pojalle.
12:22 Mutta Jumalan miehelle Semajalle tuli tämä Jumalan sana:
12:23 “Sano Rehabeamille, Salomonin pojalle, ahkerasti töitä tekevien kuninkaalle, ja kaikille juhlijoille sekä muulle kansalle näin:
12:24 'Näin sanoo Herra: Älkää vaatiko kumartamaan Rehabeamiä. Palatkaa kukin kotiinne, sillä minä olen sallinut tämän tapahtua.'” Niin he kuulivat Herran sanaa, kääntyivät takaisin ja menivät pois Herran sanan mukaan.
12:25 Mutta Jerobeam linnoitti Sikemin Efraimin vuoristossa ja asettui sinne. Sitten hän lähti sieltä ja linnoitti Penuelin.
12:26 Ja Jerobeam ajatteli sydämessänsä: “Nyt valtakunta joutuu takaisin Daavidin suvulle.
12:27 Jos tämä kansa menee ja käy kirkossa Herran temppelissä Jerusalemissa, niin tämän kansan sydän kääntyy jälleen heidän herransa, Rehabeamin, Juudan kuninkaan puolelle.
12:28 Mietittyään asiaa kuningas teetti kaksi kultaista vasikkaa, epäjumalankuvaa, ja sanoi heille: “Te olette jo tarpeeksi kauan kulkeneet Jerusalemissa kirkossa. Katsokaa, isän lapset, tässä on sinun Jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.”
12:29 Ja hän pystytti toisen Beeteliin, ja toisen hän asetti Daaniin.
12:30 Ja kuten tiedätte on syntiä tehdä jostakin suurempaa kuin Herra. Ja kansa kulki sen toisen kuvan luo Daaniin saakka.
12:31 Hän teki myös kansan keskuudesta papeiksi kaikenkaltaisia miehiä, jotka eivät olleet eläväisiä.
12:32 Ja Jerobeam laittoi juhlan kahdeksannessa kuussa, kuukauden viidentenätoista päivänä, sen juhlan kaltaisen, jota vietetään Juudassa, ja nousi silloin itse alttarille, niin hän teki Beetelissä ja rukoili vasikoita, jotka hän oli teettänyt. Ja tekemiänsä pappeja hän asetti virkaan Beeteliin.
12:33 Hän nousi sille alttarille, jonka hän oli teettänyt Beeteliin, viidentenätoista päivänä kahdeksatta kuuta, jonka kuukauden hän oli omasta päästänsä keksinyt. Hän laittoi silloin juhlan isän lapsille ja nousi alttarille rukoilemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti