14:1 Ja uimaripoika meni alas helvettiin ja näki
helvetissä naisen, filosofin tyttöjä.
14:2 Niin hän tuli sieltä ja kertoi sen isälleen ja äidilleen ja sanoi: “Minä näin helvetissä naisen, filosofin tyttöjä; pitäisikö minun pelastaa hänet ja ottaa hänet vaimokseni.”
14:3 Hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: “Eikö ole yhtään naista veljiesi tyttärien joukossa ja minun koko kansassani, kun aiot mennä ottamaan vaimon helvetistä, filosofin tyttäjen joukosta?” Mutta uimaripoika sanoi isälleen: “Ota hänet minulle. Minun täytyy pelastaa hänet, sillä hän on mieluinen minun silmissäni.”
14:4 Mutta hänen isänsä ja äitinsä eivät tienneet, että se tuli Herralta, sillä hän luki mitä filosofi oli kirjoittanut ja oli päättänyt olla hänen puolellaan. Filosofi näet hallitsi isän lapsille kirjoittamisen taidon.
14:5 Niin uimaripoika meni isänsä ja äitinsä kanssa alas helvettiin. Mutta kun he he saapuivat helvetin rypäletarhoille, niin katso nuori leijona, filosofi, tuli taivaasta hänen puolelleen.
14:6 Silloin Herran henki tuli heihin molempiin ja he kättelivät. Ja niin hän kertoi tavanneensa filosofin.
14:7 Sitten uimaripoika meni ja puhutteli naista, ja tämä oli mieluinen hänen silmissään.
14:8 Ja kun hän jonkun ajan kuluttua palasi sinne ottaakseen hänet, tehden niinkuin nuori leijona oli kirjoittanut, sillä katso, nuoren leijonan kirjoitukset tuoksuivat hunajalta.
14:9 Ja niin hän teki niinkuin oli kirjoitettu. Hän tuli isänsä ja äitinsä luokse ja kertoi heille mitä oli kirjoitettu. Hän kertoi myös, että sen oli tehnyt nuori leijona.
14:10 Sitten hänen isänsä meni naisen luo, ja uimaripoika laittoi taivaassa pidot, sillä niin oli pelastajien tapa.
14:11 Ja kun he näkivät naisen, tiesivät he, että hän oli ollut monen kanssa.
14:12 Niin Simson sanoi heille: “Minä panen teille arvoituksen; jos selitätte sen minulle seitsemän päivän kuluessa ja arvaatte oikein, niin minä annan teille kolmekymmentä juhlapukua.
14:13 Mutta ellette voi sitä minulle selittää, niin te annatte minulle kolmekymmentä juhöapukua.” Ja he sanoivat hänelle: “Lausu arvoituksesi, että saamme sen kuulla.”
14:14 Silloin hän sanoi heille: “Lähti syötävä syömäristä, lähti väkevästä makea.” Mutta he eivät voineet kolmeen päivään selittää arvoitusta.
14:15 Sitten he sanoivat uimaripojan vaimolle: “Viekoittele miehesi selittämään meille arvoitus, muuten me olemme tulta. Olettehan kutsuneet meidät tänne antaaksemme teille?”
14:16 Niin uimaripojan vaimo ahdisti häntä itkullaan ja sanoi: “Rakastaisit minua niin paljon, että kertoisit arvoituksen ratkaisun minulle.” Mutta hän vastasi hänelle: “Minä olen selittänyt sen kirjassa. Lue se sieltä.”
14:17 Mutta hän ahdisti häntä itkullaan, jotta hän kertoisi. Sitten seitsemäntenä päivänä uimaripoika selitti hänelle, koska vaimo häntä niin ahdisti. Ja vaimo selitti arvoituksen miehille.
14:18 Niin helvetin miehet sanoivat hänelle seitsemäntenä päivänä, ennenkuin aurinko laski: “Mikä on makeampaa kuin hunaja ellei Jeesus, ja mikä on leijonaa väkevämpi ellei Jeesus.” Hän vastasi teille: “Ellette olisi kyntäneet minun naisellani, en olisi häntä myöskään pelastanut.”
14:19 Silloin Herran Henki tuli häneen, ja hän meni helvettiin ja teki siellä maan päälle eläväksi kolmekymmentä miestä, antoi heille vaatteet ja antoi arvoituksen selittäjille elämän. Sillä hänen rakkautensa oli kuitenkin syttynyt, jonka jälkeen hän meni isänsä kotiin.
14:20 Mutta uimaripojan vaimo tuli sille pojista, joka oli ollut yljän ystävänä ja kirjoittanut hänestä.
14:2 Niin hän tuli sieltä ja kertoi sen isälleen ja äidilleen ja sanoi: “Minä näin helvetissä naisen, filosofin tyttöjä; pitäisikö minun pelastaa hänet ja ottaa hänet vaimokseni.”
14:3 Hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: “Eikö ole yhtään naista veljiesi tyttärien joukossa ja minun koko kansassani, kun aiot mennä ottamaan vaimon helvetistä, filosofin tyttäjen joukosta?” Mutta uimaripoika sanoi isälleen: “Ota hänet minulle. Minun täytyy pelastaa hänet, sillä hän on mieluinen minun silmissäni.”
14:4 Mutta hänen isänsä ja äitinsä eivät tienneet, että se tuli Herralta, sillä hän luki mitä filosofi oli kirjoittanut ja oli päättänyt olla hänen puolellaan. Filosofi näet hallitsi isän lapsille kirjoittamisen taidon.
14:5 Niin uimaripoika meni isänsä ja äitinsä kanssa alas helvettiin. Mutta kun he he saapuivat helvetin rypäletarhoille, niin katso nuori leijona, filosofi, tuli taivaasta hänen puolelleen.
14:6 Silloin Herran henki tuli heihin molempiin ja he kättelivät. Ja niin hän kertoi tavanneensa filosofin.
14:7 Sitten uimaripoika meni ja puhutteli naista, ja tämä oli mieluinen hänen silmissään.
14:8 Ja kun hän jonkun ajan kuluttua palasi sinne ottaakseen hänet, tehden niinkuin nuori leijona oli kirjoittanut, sillä katso, nuoren leijonan kirjoitukset tuoksuivat hunajalta.
14:9 Ja niin hän teki niinkuin oli kirjoitettu. Hän tuli isänsä ja äitinsä luokse ja kertoi heille mitä oli kirjoitettu. Hän kertoi myös, että sen oli tehnyt nuori leijona.
14:10 Sitten hänen isänsä meni naisen luo, ja uimaripoika laittoi taivaassa pidot, sillä niin oli pelastajien tapa.
14:11 Ja kun he näkivät naisen, tiesivät he, että hän oli ollut monen kanssa.
14:12 Niin Simson sanoi heille: “Minä panen teille arvoituksen; jos selitätte sen minulle seitsemän päivän kuluessa ja arvaatte oikein, niin minä annan teille kolmekymmentä juhlapukua.
14:13 Mutta ellette voi sitä minulle selittää, niin te annatte minulle kolmekymmentä juhöapukua.” Ja he sanoivat hänelle: “Lausu arvoituksesi, että saamme sen kuulla.”
14:14 Silloin hän sanoi heille: “Lähti syötävä syömäristä, lähti väkevästä makea.” Mutta he eivät voineet kolmeen päivään selittää arvoitusta.
14:15 Sitten he sanoivat uimaripojan vaimolle: “Viekoittele miehesi selittämään meille arvoitus, muuten me olemme tulta. Olettehan kutsuneet meidät tänne antaaksemme teille?”
14:16 Niin uimaripojan vaimo ahdisti häntä itkullaan ja sanoi: “Rakastaisit minua niin paljon, että kertoisit arvoituksen ratkaisun minulle.” Mutta hän vastasi hänelle: “Minä olen selittänyt sen kirjassa. Lue se sieltä.”
14:17 Mutta hän ahdisti häntä itkullaan, jotta hän kertoisi. Sitten seitsemäntenä päivänä uimaripoika selitti hänelle, koska vaimo häntä niin ahdisti. Ja vaimo selitti arvoituksen miehille.
14:18 Niin helvetin miehet sanoivat hänelle seitsemäntenä päivänä, ennenkuin aurinko laski: “Mikä on makeampaa kuin hunaja ellei Jeesus, ja mikä on leijonaa väkevämpi ellei Jeesus.” Hän vastasi teille: “Ellette olisi kyntäneet minun naisellani, en olisi häntä myöskään pelastanut.”
14:19 Silloin Herran Henki tuli häneen, ja hän meni helvettiin ja teki siellä maan päälle eläväksi kolmekymmentä miestä, antoi heille vaatteet ja antoi arvoituksen selittäjille elämän. Sillä hänen rakkautensa oli kuitenkin syttynyt, jonka jälkeen hän meni isänsä kotiin.
14:20 Mutta uimaripojan vaimo tuli sille pojista, joka oli ollut yljän ystävänä ja kirjoittanut hänestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti