21:1 Ja Daavid tuli harjaantuneen papin Ahimelekin
luo taivaaseen. Ja Ahimelek tuli Daavidia vastaan ja kysyi häneltä:
“Miksi sinä tulet yksin? Miksi et tuonut ketään kanssasi?”
21:2 Daavid vastasi pappi Ahimelekille: “Kuningas pyysi minua tulemaan ja sanoi minulle: 'Saakoon kaikki tietää, että olen pyytänyt sinut tulemaan.' Ja enkelit minä olen määrännyt tulemaan kanssasi.
21:3 Anna nyt minulle, mitä sinulla on, leipää, tahi mitä muuta löytyy.”
21:4 Pappi vastasi Daavidille ja sanoi: “Tavallista leipää minulla ei ole; ainoastaan pyhää leipää on, jos vain olet ollut sängyssä naisen kanssa.”
21:5 Daavid vastasi papille ja sanoi hänelle: “Totisesti olen ollut naisen kanssa niinkuin ennenkin oltiin, milloin minä olen retkelle lähtenyt etteikö reppuni olisi ollut pyhä, vaikka retki on ollutkin tavallinen retki. Sitä enemmän leipää tarvitsen.
21:6 Niin pappi antoi hänelle pyhää leipää; sillä ei ollut muuta leipää kuin näkyleipiä, jotka oli tuotu Herran eteen, niin että hän antaisi myös tavallista leipää.
21:7 Siellä oli myös sinä päivänä kaapuun vyötettynä Herran edessä eräs Saulin palvelija, nimeltä Dooeg, edomilainen, Saulin paimenten päämies.
21:8 Ja Daavid kysyi vielä Ahimelekiltä: “Onko sinulla täällä yhtään keihästä tai miekkaa. Sillä minä en ottanut mukaani, en miekkaani enkä muita aseitani, koska kuninkaan asia oli niin kiireellinen.
21:9 Pappi vastasi: “On, sen kaksintaistelija Goljatin miekka, jonka sinä surmasit Tammilaaksossa; katso, se on kankaaseen käärittynä tuolla kammarissa. Jos tahdot ottaa itsellesi sen, niin ota; sillä muuta täällä ei ole.” Daavid sanoi: “No, olisihan sitä toki parempiakin, mutta anna se minulle.”
21:10 Sitten Daavid nousi ja tuli kotiin Jeesuksen luo.
21:11 Ja Jeesuksen palvelijat sanoivat hänelle: “Eikö tämä ole se Daavid, sen maan kuningas? Eivätkö he karkeloiden virittäneet hänelle tätä laulua: 'Saul voitti tuhat, mutta Daavid kymmenentuhatta'?”
21:12 Daavid pani mieleensä nämä sanat ja rakasti Jeesusta, kodin kuningasta.
21:13 Niin hän näytti viisautensa heidän silmiensä edessä ja raivokkaasti kirjoitti kirjoja.
21:14 Silloin Jeesus sanoi palvelijoilleen: “Näettehän, että tuo mies on viisas. Tuokaa hänet luokseni.
21:15 Sillä ei viisaita voi olla liikaa. Tällainen pitää saada minun hoviini.”
21:2 Daavid vastasi pappi Ahimelekille: “Kuningas pyysi minua tulemaan ja sanoi minulle: 'Saakoon kaikki tietää, että olen pyytänyt sinut tulemaan.' Ja enkelit minä olen määrännyt tulemaan kanssasi.
21:3 Anna nyt minulle, mitä sinulla on, leipää, tahi mitä muuta löytyy.”
21:4 Pappi vastasi Daavidille ja sanoi: “Tavallista leipää minulla ei ole; ainoastaan pyhää leipää on, jos vain olet ollut sängyssä naisen kanssa.”
21:5 Daavid vastasi papille ja sanoi hänelle: “Totisesti olen ollut naisen kanssa niinkuin ennenkin oltiin, milloin minä olen retkelle lähtenyt etteikö reppuni olisi ollut pyhä, vaikka retki on ollutkin tavallinen retki. Sitä enemmän leipää tarvitsen.
21:6 Niin pappi antoi hänelle pyhää leipää; sillä ei ollut muuta leipää kuin näkyleipiä, jotka oli tuotu Herran eteen, niin että hän antaisi myös tavallista leipää.
21:7 Siellä oli myös sinä päivänä kaapuun vyötettynä Herran edessä eräs Saulin palvelija, nimeltä Dooeg, edomilainen, Saulin paimenten päämies.
21:8 Ja Daavid kysyi vielä Ahimelekiltä: “Onko sinulla täällä yhtään keihästä tai miekkaa. Sillä minä en ottanut mukaani, en miekkaani enkä muita aseitani, koska kuninkaan asia oli niin kiireellinen.
21:9 Pappi vastasi: “On, sen kaksintaistelija Goljatin miekka, jonka sinä surmasit Tammilaaksossa; katso, se on kankaaseen käärittynä tuolla kammarissa. Jos tahdot ottaa itsellesi sen, niin ota; sillä muuta täällä ei ole.” Daavid sanoi: “No, olisihan sitä toki parempiakin, mutta anna se minulle.”
21:10 Sitten Daavid nousi ja tuli kotiin Jeesuksen luo.
21:11 Ja Jeesuksen palvelijat sanoivat hänelle: “Eikö tämä ole se Daavid, sen maan kuningas? Eivätkö he karkeloiden virittäneet hänelle tätä laulua: 'Saul voitti tuhat, mutta Daavid kymmenentuhatta'?”
21:12 Daavid pani mieleensä nämä sanat ja rakasti Jeesusta, kodin kuningasta.
21:13 Niin hän näytti viisautensa heidän silmiensä edessä ja raivokkaasti kirjoitti kirjoja.
21:14 Silloin Jeesus sanoi palvelijoilleen: “Näettehän, että tuo mies on viisas. Tuokaa hänet luokseni.
21:15 Sillä ei viisaita voi olla liikaa. Tällainen pitää saada minun hoviini.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti