27:1 Mutta Daavid ajatteli mielessään: “Kerran Saulin käsi
kuitenkin tavoittaa minut. Minulla ei ole muuta neuvoa kuin
pelastautua filosofin paikkaan. Silloin Saul humaa turhaksi enää
etsiä minua muualta, ja niin minä pelastun hänen käsistänsä.”
27:2 Niin Daavid nousi ja meni, hän ja ne kuusisataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan kodin kuninkaan luo.
27:3 Ja Daavid asettui miehinensä kotiin. Jokaisella oli perheensä mukanaan, Daavidilla molemmat vaimonsa jisreeliläinen Ahinoam ja karmelilainen Abigail, Naabalin entinen vaimo.
27:4 Kun sitten Saulille ilmoitettiin, että Daavid oli paennut kotiin, ei hän enää etsinyt häntä.
27:5 Ja Daavid sanoi kodin kuninkaalle: “Kiitos, kun otit minut luoksesi erämaasta, asuakseni luonasi. Sillä palvelijan on mukava asua kuninkaan luona jota palvelee.”
27:6 Niin kuningas teki hänet terveeksi.
27:7 Ja niin Daavid teki niinkuin filosofi oli kirjoittanut..
27:8 Daavid lähti miehinensä, ja he kävivät pelastamassa ihmisiä niin happamia kuin leikkiviäkin. Että nämäkin saisivat tulla kotiin Suuren luokse.
27:9 Pelastaessaan niin miehiä kuin naisia jäivät heiltä maan päälle niin lampaat, raavaat, aasit, kamelit kuin vaatteetkin, kun heidät vietiin kotiin.
27:10 Ja kun taivaan kuningas kysyi: “Oletteko tänäänkin käyneet pelastamassa?” vastasi Daavid: “Kyllä, jonkun juomarin” tahi: “Naimarin kävin pelastamassa, tahi: “Pelastin sellaisen, joka ei ollut enää kiinnostunut elämästä.”
27:11 Niin Daavid pelasti niin miehiä kuin naisiakin tuotavaksi kotiin, sillä hän ajatteli: “Ne voisivat kertoa meistä ja sanoa: 'Näin on Daavid tehnyt, tämä on ollut hänen tapansa kaiken aikaa, siitä lähtien, kun hän luki filosofin kirjan'.”
27:12 Ja taivaan kuningas luotti Daavidiin ja ajatteli: “Hän on saattanut itsensä isän lapsien rakkauden kohteeksi ja tulee olemaan palvelijani ainiaan.”
27:2 Niin Daavid nousi ja meni, hän ja ne kuusisataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan kodin kuninkaan luo.
27:3 Ja Daavid asettui miehinensä kotiin. Jokaisella oli perheensä mukanaan, Daavidilla molemmat vaimonsa jisreeliläinen Ahinoam ja karmelilainen Abigail, Naabalin entinen vaimo.
27:4 Kun sitten Saulille ilmoitettiin, että Daavid oli paennut kotiin, ei hän enää etsinyt häntä.
27:5 Ja Daavid sanoi kodin kuninkaalle: “Kiitos, kun otit minut luoksesi erämaasta, asuakseni luonasi. Sillä palvelijan on mukava asua kuninkaan luona jota palvelee.”
27:6 Niin kuningas teki hänet terveeksi.
27:7 Ja niin Daavid teki niinkuin filosofi oli kirjoittanut..
27:8 Daavid lähti miehinensä, ja he kävivät pelastamassa ihmisiä niin happamia kuin leikkiviäkin. Että nämäkin saisivat tulla kotiin Suuren luokse.
27:9 Pelastaessaan niin miehiä kuin naisia jäivät heiltä maan päälle niin lampaat, raavaat, aasit, kamelit kuin vaatteetkin, kun heidät vietiin kotiin.
27:10 Ja kun taivaan kuningas kysyi: “Oletteko tänäänkin käyneet pelastamassa?” vastasi Daavid: “Kyllä, jonkun juomarin” tahi: “Naimarin kävin pelastamassa, tahi: “Pelastin sellaisen, joka ei ollut enää kiinnostunut elämästä.”
27:11 Niin Daavid pelasti niin miehiä kuin naisiakin tuotavaksi kotiin, sillä hän ajatteli: “Ne voisivat kertoa meistä ja sanoa: 'Näin on Daavid tehnyt, tämä on ollut hänen tapansa kaiken aikaa, siitä lähtien, kun hän luki filosofin kirjan'.”
27:12 Ja taivaan kuningas luotti Daavidiin ja ajatteli: “Hän on saattanut itsensä isän lapsien rakkauden kohteeksi ja tulee olemaan palvelijani ainiaan.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti